Suomessa elettiin 1800-luvun puolivälistä alkaen monitasoista muutosvaihetta. Koulu oli yksi vastaus sääty-yhteiskunnan murroksen aiheuttamaan epävakauteen. Minkälaisia arvoja ja traditioita koulu edusti tilanteessa, jossa myös uskonnon ja evankelis-luterilaisen kirkon asema muuttui? Hannu Suni tarkastelee väitöskirjassaan uskonnon paikkaa, asemaa ja tehtävää lounaishämäläisissä kouluissa 1860-1960. Tammelan ja Forssan kierto- ja tehtaankouluissa, kansakouluissa ja yhteiskoulussa vaikuttaneiden aatteiden ja koulukäytäntöjen kautta avautuu laajempi näkökulma aikakauden aatehistoriaan. Paikalliset koulut ottivat aktiivisen roolin kristillisten arvojen vaalijoina. Kristillinen tapakulttuuri jatkui vahvana kouluissa, vaikka se muualla yhteiskunnassa heikkeni. Paine muuttaa ja sekularisoida kristillisen tavan sisältöä koveni kuitenkin koko ajan.