Voiko tutkimus olla käytännöllistä? Onko teorioista oikeasti hyötyä käytännön kehittämisessä? Tärkeitä kysymyksiä organisaatioympäristössä, jossa toiminnan uudistaminen, johtaminen ja päätösten tekeminen on mielletty ennemmin kokemukseen ja taitoon perustuvaksi kuin tieteelliseen tietoon nojautuvaksi toiminnaksi. Teorian ja käytännön välinen suhde on ikuisuusongelma. Käytäntö on yksittäistapausten toimivaa ratkaisemista, kun taas teorialta edellytetään kykyä yleistää ja paljastaa yksittäistapauksiin vaikuttavia säännönmukaisuuksia. Vaikeudestaan huolimatta teorian ja käytännön vuoropuhelua tarvitaan. Tässä teoksessa pureudutaan tutkimusperinteisiin, joissa ei tehdä eroa käytännön ja teorioiden välillä. Teos on johdatusta pragmatismiin ja pragmatistiseen ajatteluun sekä sellaiseen kompleksisuusajatteluun, jolla on vahva yhteys pragmatismiin. Klassikoiden kautta on mahdollista tunnistaa erilaisten paradigmojen juuria. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme ymmärtää, miksi eri teoriat ovat juuri sellaisia kuin ne ovat. Kirjassa hahmotetaan pragmaattisen kompleksisuusteorian periaatteet. Teos on suunnattu sekä työelämässä oleville että opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita hallintotieteistä, johtamisesta ja organisaatioista eli lukijoille, joiden on hyvä olla tietoisia toimintaansa ja ajatteluansa ohjaavista tieteellisistä juuristaan.