Kaukopartiomiehet olivat oma kunnioitettu joukkonsa. Sotkamolainen Väinö Järvinen oli yksi heistä. Hän oli mieleenpainuva eloisa persoona ja kertoi mielellään kaukopartioretkistään. Hän myös kirjoitti paljon muistiinpanoja kokemuksistaan. Väinö menehtyi sairauden murtamana vuonna 2006. Kirjan on kirjoittanut Väinö Järvisen muistiinpanojen ja tekstien pohjalta Hannu Järvinen. Teoksen tapahtumat ovat Väinön silmin nähtyjä. Kirja kertoo pääosin yhdestä vaiherikkaasta partioreissusta. Takaisin tullessa heillä on mukanaan kolme vankia. Myrskyisän tuulen vuoksi paluu venyy ja Väinöllä jää aikaa pelata salaista peliään nuoren naisvangin kanssa, johon hän rakastuu. Kertomuksista ja teksteistä selviää Väinön ja hänen kanssaan palvelleiden miesten luottamus ja kunnioitus esimiestään, luutnantti Eino Penttilää kohtaan. (Mannerheim-ristin ritari N:o 61/22.9.1942). Ansioistaan huolimatta Penttilä oli hyvin vaatimaton mies. Pian ritariksi nimittämisen jälkeen Penttilän porukka sai lempinimen Ritaripartion sissit.