Rääkypönttö on Suomen ehkä kiistellyimmän taiteilijan, Teemu Mäen (s. 1967) toinen runokokoelma. Kirja alkaa muutamalla lyhyellä runolla, joissa kärvennytään Afrikassa ja pakastutaan Suomessa. Niitä seuraa pitkä runo, Lapualainen yksinpuhelu, jossa runoilijan alter ego marssii syntymäkaupunkinsa autiota pääkatua, soveltaa poltetun maan taktiikkaa hiipuviin nuoruusmuistoihinsa ja taikoo kuin ohimennen pulun heittämiä pollockeja hymyttömän huumorin peltitynnyristään. Kirjan päättää toinen pitkä rynnistys, Kaksi kynttilää, jossa kassajonossa pimahtava perheenisä tekee globalisaatiopoliittisen katsauksen maailman tilaan sanoin ja puukoin.