Pentti Heine ansaitsi elantonsa työiässä mm. kalakauppiaan apulaisena, metsurina, rakennuksilla ja viimein kuorma-autonkuljettajana. 60-luvulla luomisen pakko ajoi hänet kirjoittamaan, ja hän julkaisi kertomuksiaan mm. paikallislehdissä. Heine kuvaa novelleissaan maan kaikkein vähäväkisimpien ja hieman mahtavampienkin elämää, ylivoimaisia vaikeuksia ja harvoja onnenhetkiä romantisoimatta, milloin humoristisesti, milloin ilkeän tarkkanäköisesti, jopa raadollisesti. Samalla piirtyy kuva Suomen kehityksestä kansalaissodasta aina nykypäivään asti. Heinen henkilöt puhuvat rikasta, rehevää ja paikoin rankkaakin kansankieltä.