Pyhän Benedictuksen sääntö on tärkein yksittäinen länsimaisen luostarilaitoksen historiaan ja kehitykseen vaikuttanut ohjekokoelma. Sen tunteminen avaa nykylukijan silmät näkemään ja ymmärtämään kristinuskon varhaisvaiheita ja luostarilaitoksen vaikutusta länsimaisen kulttuurin kehitykseen kiinnostavalla tavalla. Sen sanoma on ikuinen ja silti aina uusi - niin kuin evankeliuminkin. Säännön on kääntänyt suomalainen benediktiinisisar Mechthild OSB ja sen johdannon on kirjoittanut Rooman Pyhän Paavalin basilikan benediktiiniluostarin apotti isä Edmund Power OSB.