Piru ja yhdeksän muuta kertomusta on julkaistu Venäjällä vuosina 1927-1940. Niiden intiimi tapa lähestyä 1900-luvun alun venäläistä elämänmuotoa kantaa mukanaan maan kulttuuriperintöä pähkinänkuoressa. Ne toimivat vanhojen tapojen aarreaittana ympäri maailmaa hajaantuneiden venäläisen aristokratian ja älymystön jälkeläisille. Tsvetajevan runojen tapaan hänen proosansa kumpuaa siitä piinallisen henkilökohtaisesta, sisäistetystä mystiikantajusta, joka tekee hänestä yhden 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Tsvetajeva on itse todennut kaikkien teostensa olevan omaelämäkerrallisia. Marina Tsvetajeva (1892-1941) syntyi Moskovassa, mutta asui myös Prahassa ja Pariisissa. Hänen perheensä kärsi raskaita menetyksiä Stalinin vainoissa, ja Tsvetajeva päätyi itsemurhaan 1941. Venäjältä ei ole tullut montaa kuuluisaa naiskirjailijaa, mutta Marina Tsvetajeva on vaikuttanut suuresti sekä kotimaansa kirjallisuuteen että ulkomaisiin kirjailijoihin. Suomessa hänen ainutlaatuinen, Euroopan 30-luvun henkistä ilmapiiriä kuvastava tuotantonsa on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi, mutta tänä syksynä kaikki muuttuu.