Pariisista Papukaijannokkaan - kirja ulkomaiden paikannimistä Mitä yhteistä on Alto Adigella ja Etelä-Tirolilla? Mitä on suomeksi Bohemia, mikä on Korfun kreikankielinen nimi? Onko oikein kirjoittaa Tel Aviv-Jaffa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan hakuteos Pariisista Papukaijannokkaan. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Kirjan on kustantanut Kotimaisten kielten keskus. Teos on tarkoitettu toimittajille, kääntäjille, opettajille ja ylipäätään ulkomaisia paikannimiä työssään käyttäville. Se auttaa valitsemaan oikean kirjoitusasun suomenkieliseen tekstiyhteyteen ja yhdistää suomen kielessä käytetyt nimet niiden kohteisiin ja englanninkielisiin vastineisiin. Kirjaan on aakkostettu kattava valikoima sellaisia oikeinkirjoitukseltaan tarkistettuja ulkomaiden paikannimiä, jotka kirjoitetaan suomen kielessä vakiintuneesti tai käytännön syistä toisin kuin vastaavat paikalliskieliset eli "oikeat" nimet. Sellaisia ovat esimerkiksi Pariisi, Pöytävuori ja Papukaijannokka. Mukaan valituille 2 500 nimelle annetaan sekä paikalliskieliset (n. 3 200) että englanninkieliset vastineet, monille lisäksi muunkieliset, useimmiten ranskan- ja saksankieliset vastineet. Nämä vieraskieliset nimet on lisäksi aakkostettu erilliseksi taulukoksi, jonka avulla voi käänteisesti tarkistaa, mitä ne ovat suomeksi. Kustakin nimestä kerrotaan myös sen kieli ja sen tarkoittaman paikan sijainti ja laji: onko kyseessä vaikkapa hallinto- tai historiallinen alue, kylä, kaupunki, meri, merivirta, merenpohjan muoto, vuori, saaristo vai ylänkö. Joistakin paikoista mainitaan rinnakkaiset nimet, kuten Kanaalitunneli ja Eurotunneli. Vanhentuneesta kirjoitusasusta on viite nykyasuun, esim. Rhodos -> Rodos. Kirjassa esitetään suomenkielistettyjen nimien oikeinkirjoitusohjeet, tarkastellaan niiden muotoutumista ja selostetaan kansainvälistä nimistönhuoltoa.