Kertomus Pohjanlahden Norrskäristä vuodelta 1899, jolloin kolme hylkeenpyyntiin lähtenyttä majakanvartijaa katosi lumipyryssä talviselle jäälakeudelle. Majakanvartijoilla oli meri aina läsnä. Heidän jokainen päivänsä oli erilainen. Kiirettäkin oli, mutta sitä ei nähnyt. Huolenpito turvallisuudesta ja läheisistä omi tekijänsä. Kaikkialla ympärillä heillä oli tuo aava meri, joka saaren rantaan tyrskysi ja joskus myrskysi.