Suomalainen kesämökkeily on muutoksessa erityisesti näkyvien rakenteiden ja ihmisten kokemusten tasolla. Mökkeilyn muutokset eivät kuitenkaan näy mökkeilyyn liitetyissä ja varsin yhtenevissä kulttuurisissa käsityksissä, jotka muuttuvat hitaammin. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kati Pitkänen on tutkinut Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan suomalaisen mökkeilyn nykytilaa ja muutosta. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti mökkeilyn alueellisia piirteitä, mökkeilyyn liitettyjä kulttuurisia merkityksiä sekä ihmisten mökkeilykokemuksia. Tutkimusaineistona on käytetty postikyselyä, haastatteluja, sanomalehtikirjoituksia sekä valtakunnallisia tilasto- ja rekisteriaineistoja.

Tulosten perusteella mökkeilyn muutos kytkeytyy voimakkaasti maaseudun muutokseen. Mökkien uudisrakentaminen on viime vuosina keskittynyt erityisesti matkailukeskusten lähiympäristöön. Kaupunkien lähiseuduilla mökkeily tekee tilaa vakituiselle asutukselle ja maaseudun haja-asutusalueilla, kylissä sekä taajamissa tyhjenevää rakennuskantaa jää vapaa-ajan käyttöön. Irralleen maaseudun muusta yhdyskuntarakenteesta sijoittuva mökkimaisema synnyttää uudenlaista maaseutua, jonka mökit ovat yhä useammin varusteltu ympärivuotiseen käyttöön tai jopa vakituisiksi asuinnoiksi. Yksilöiden kokemuksissa korostuvat entistä useammin matkailulliset motiivit ja elämyksellisyys, mutta samanaikaisesti mökkimaisema edustaa myös aitoutta ja jatkuvuutta. Mökki on monille ainoa pysyvä paikka elämänkulun aikana, kun vakituiset asunnot vaihtuvat eri elämänvaiheissa.

Mökkiympäristöjen ja kokemusten moninaistuminen eivät näy mökkeilyyn liitetyissä kulttuurisissa käsityksissä. Tutkimuksen perusteella mökkiympäristöön liittyvät etenkin käsitykset sen suomalaisuudesta, tasa-arvoisuudesta, maaseutumaisuudesta, luonnonmukaisuudesta ja yksinkertaisuudesta. Nämä käsitykset toistuvat samankaltaisina mökkeilijöiden kuvauksissa ja niitä ylläpidetään mökkeilyn käytännöissä, julkisessa keskustelussa ja jopa tutkimuskirjallisuudessa. Yhteiskunnallisen muutoksen sekä mökkeilyn sisäisten muutosprosessien myötä perinteiset käsitykset ovat kuitenkin joutuneet haastetuiksi. Esimerkiksi ulkomaalaisten mökinomistajien lisääntyminen on jo nyt kyseenalaistanut mökkeilyyn liitettyjä käsityksiä ja mökkimaisemaan on yhdistetty ensimmäistä kertaa myös negatiivisia piirteitä.

Väitöstutkimus selventää mökkeilyn merkitystä osana suomalaista kulttuuria, vapaa-aikaa sekä maaseudun muutosta ja virkistyskäyttöä. Se on ensimmäinen pelkästään mökkeilyä käsittelevä väitöstutkimus Suomessa yli neljäänkymmeneen vuoteen.