Pietarin älymystö kohisi keväällä 1790 nimettömän tekijän julkaisemasta matkakertomuksesta, joka tuomitsi maaorjuuden ja itsevaltiuden. Keisarinna Katariina II luki teoksen kannesta kanteen ja raivostui. Ranskan vallankumous oli paraikaa käynnissä, ja vallanpitäjien mieliala oli kireä. Teoksen kirjoittajaksi osoittautui keisarinnan entinen suojatti, Pietarin tullin päällikkö Aleksandr Radištšev. Hänet pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio lievennettiin lopulta karkotukseksi Siperiaan. Nyt tämä venäläisen yhteiskuntakriittisen kirjallisuuden klassikko on suomennettu ensimmäistä kertaa. Matka Pietarista Moskovaan tuomitsee jyrkästi Venäjän yhteiskunnallisen ja poliittisen järjestelmän. Se oli lähtölaukaus vallankumoukseen saakka jatkuneelle "katuvan älymystön" pyrkimykselle demokratisoida yhteiskuntaa ja parantaa talonpoikien, kansan enemmistön, elämää. Luokkaristiriitojen lisäksi viranomaisten mielivalta ja yksilön heikko oikeusturva ovat kirjassa vahvasti esillä. Radištšev perusti kritiikkinsä länsieurooppalaiselle valistusajattelulle ja Yhdysvaltojen esimerkille. Kirjan perusvire on eettinen: paljon kärsimystä yksilöille aiheuttava yhteiskuntajärjestys ei voi olla hyvä. Matka Pietarista Moskovaan on kiehtovaa luettavaa kaikille Venäjän ja eurooppalaisen valistuksen historiasta kiinnostuneille. Ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja kansalaisen oikeusturvan puolustaminen vetoaa myös nykyajan lukijaan. Suomennoksen sisältämät selitykset helpottavat teoksen sijoittamista Venäjän historiaan.