Tuntuu niin pahalta, ahdistaa, ottaa sydämeen. Miksi minulla on niin vaikeaa? Kuinka kauan tämä oikein kestää? Minä en jaksa! Tarvitsen apua! Mikä voi auttaa masentunutta ihmistä? Masennusta voi hyvällä syyllä kutsua tällä hetkellä suomalaiseksi kansansairaudeksi. Elämänsä aikana vakavasta masennuksesta kärsii noin 20 % kansalaisistamme. Tällä hetkellä siitä kärsii arviolta 250 000 aikuista. Se on myös yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste ja erikoissairaanhoidon käyntien syy. Samaa tuskaa ja hätää on jakamassa lisäksi arviolta 500 000 masennuksesta kärsivien perheenjäsentä ja läheistä. Tämä kirja on kirjoitettu, jotta mahdollisimman moni masennuksesta kärsivä voisi saada avun elämäänsä. Keskeinen pyrkimys on, että myös mahdollisimman moni masentuneen lähellä elävä ihminen voi saada apua ja selkeyttä tilanteeseensa lähimmäisenä. Noin kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin allekirjoittanut on tehnyt työtä eri tavoin kärsivien lähimmäisten vierellä, olen nähnyt, että todellisia avun antamisen ja saamisen mahdollisuuksia on sittenkin paljon. Aito rakkaus ja välittäminen kutsuvat meitä kaikkia paneutumaan asiaan ja auttamaan lähimmäistämme. Kun otamme tuon tehtävän todesta, tahtoo Jumala varmasti olla siinä meidän apunamme ja tukenamme. Petri Välimäen lähtökohtana aiheeseen on syvän omakohtainen kokemus surusta ja masennuksesta kuin myös 20 vuoden kokemus haavoittuneiden ihmisten vierellä, valtakunnallisen Kriisipalvelun toiminnanjohtajana, pastorina ja vierelläkulkijana. Perheniemen evankelinen opisto, jonka rehtorina hän toimii, on erikoistunut sielunhoidolliseen koulutukseen. Perustuksena on kristillinen usko Jumalan armoon ja rakkauteen Jeesuksessa Kristuksessa. Tällä perustuksella etsitään ja opitaan mahdollisimman asiantuntevaa tapaa auttaa eri tavoin apua tarvitsevia ihmisiä. Yhdessä vaimonsa Marianne Välimäen kanssa hän on kirjoittanut useita sielunhoidollisia teoksia, jotka ovat käsitelleet mm. haavoittuneen tunne-elämän tervehtymistä ja tukemista, masennusta, surua, pelkoa, itsetuntoa, riippuvuuksia, seksuaalisuutta, erilaisissa kriiseissä elävien ihmisten auttamista sekä elämäntarkoituksen kokemusta ja kutsumuksen löytämistä.