Ajatus siitä, että myös eläimet kykenevät ajattelemaan, ratkomaan ongelmia ja jakamaan uusia käytöstapoja keskenään, on kiehtonut ihmisiä niin paljon, että tutkijat ympäri maailmaa ovat omistaneet koko elämänsä eläinten kognitiivisten kykyjen tutkimiselle. He seuraavat eläimiä luonnonvaraisissa oloissa viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia kerrallaan. He oppivat tunnistamaan yksilöt ja pitävät kirjaa niiden joka ikisestä liikkeestä. Tarhaoloissa toteutetuissa nokkelissa kokeissa pyritään sen sijaan testaamaan eläimiä erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, kun taas kognitiota käsittelevien tutkimusten avulla näemme, oppivatko eläimet käyttämään sanoja. Ehkä eräässä kuuluisimmassa tutkimuksessa sympaattinen tasankogorilla Koko todisti, että eläimillä on tunteita ja kyky lajienväliseen viestintään. Se oppi käyttämään viittomakieltä ja omaksui kaiken kaikkiaan yli tuhat sanaa. Eläinten älykkyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa on seurattu useita eri eläinlajeja: apinoita, valaita, saukkoja, norsuja, rottia, variksia, hevosia, mehiläisiä, leijonia ja jopa salamantereita. Niin ikään tutkimuksissa on keskitytty älykkyydestä kielivien taitojen havainnointiin. Tässä kirjassa esitelläänkin kaikkein jännittävimpiä työkalujen käyttöä, viestintää, imitointia ja sosiaalista oppimista, peilikuvan tunnistamista, numeerisia kykyjä sekä kielen omaksumista käsitteleviä tutkimuksia. Lisäksi pohditaan sitä, mitä viimeaikaisimmat teiteelliset löydöt kertovat meille eläinten älykkyydestä. Auktoritatiivinen, ajantasainen ja runsaasti kuvitettu Maailman älykkäimmät eläimet osoittaa kuinka paljon opittavaa meillä vielä on olennoista, joiden kanssa jaamme planeettamme.