Unamuno pyrkii yleensä kertomuksissaan keskittymään henkilöhahmojensa sisäisen maailman kuvailuun, mutta Lumbrían markiisi -tarina on poikkeus, sillä tuntuu että siinä päähenkilönä on palatsi ja sen sisäinen maailma. Palatsi kihisee tukahdutettua ja vaiettua intohimoa. Unamuno esittää kertomuksessaan Espanjan ylhäisön eräitä puolia sellaisena kuin ne näki. Tuntuu, että Lumbrían suvulle tärkeintä ovat sukuperinteet ja niiden jatkaminen muuttumattomina. Muusta ei olla kiinnostuneita, ei edes katsomaan ikkunasta ulos - paitsi kun kyseessä on suvunjatkaminen. Siihen tarvitaan ulkopuolisiakin. Ja silloin vaarana ovat muutkin muutokset.