Jokainen meistä tarvitsee joskus lohdutusta. Loppusoinnullista ja mitallista lyriikkaa sisältävässä esikoisteoksessaan Lohtua luonnosta runoilija Hannele Kuuva avaa kaikkien vuodenaikojen osioissa luonnon aarreaitat. Runot vievät lukijan matkalle runoilijan mielenmaisemaan - ehkä kuuntelemaan sisimmissään omia vuodenaikojen kokemuksia lohdun tuojana. Herkissä ja tunteellisissa, osin fiktiivisissä runoissa luonto henkilöityy paljastaen kuinka kotikoivu ryhtyy lohduttamaan lapsuuden aikaansa ikävöivää tai miten värikkäästi tuuli voikaan tulkita hiljaisen erakoituneen ihmisen tunteita. Kesästäkään ei tarvitse luopua yksin vaan luonto myötäelää: " Ensimmäinen syksyn lehti maahan leijailee. Sitä katselen ja tunnen, minuakin palelee”.