Mosambikiin kotiutunut buuri Daniel isännöi Kilimakiton hotellia. Muita keskeisiä henkilöitä ovat Danielin ystävä, mosambikilainen lääkäri Zé sekä Pohjois-Mosambikia suvereenisti arvovallallaan hallitseva kenraaliCapinde, joka sota-aikaan tunnettiin nimellä Cobra. Nuoruudessaan miehet kuuluivat Mosambikin vapautusliike Frelimoon. Leposija Kilimakitossa kuvaa nykypäivän Mosambikia ja vanhojen ystävysten ja taistelutovereiden ajautumista erilleen. Siinä, missä hotellia pyörittävä Daniel pyrkii säilyttämään edes kunniansa rippeet, on kenraali Capinde ajautunut huomaamattaan yhä syvemmälle korruption syövereihin. Kummankin ystävä Zé toimii mm. kenraalin henkilääkärinä, haluaa edetä urallaan ja saada samaan aikaan perustetuksi perheen. Kun Danielin remonttimiehet löytävät talosta laatikon, joka sisältää hotelliksi muutetun kartanon rakennuttajan, herttua Hans von Bouchardin päiväkirjat, tapahtumat saavat uuden juonteen. Daniel ja Zé innostuvat päiväkirjoista ja uppoutuvat kartanoa 20- ja 30-luvuilla isännöineen saksalaisen aatelismiehen kohtaloon. Kirja kertoo myös Mosambikin vapautustaistelun päivistä; Cobrasta, Arlindosta ja heidän kumppaneistaan. Ja myös siitä, miten Cobra ja Bouchard-niminen vanhus kohtasivat. Aina, kun jotain ratkaisevaa tapahtuu, paikalla on myyttinen parantaja Habibo. Mies, joka häviää sumuun ja muuttuu leijonaksi. Leposija Kilimakitossa kuvaa hienolla tavalla nuoren valtion nykyisyyttä ja historiaa, sen identiteetin syntyä ja erilaisten kulttuurien törmäystä sekä sitä, miten toiset huomioi malla kaikki yhdessä voivat synnyttää jotain uutta, ehkä entistä parempaa. Jos kunnioitamme toisiamme, voi ihminen toimia eheyttäjänä jopa haudan takaa.