Saamelaisia runokirjoja on ilmestynyt suomeksi harvoin, keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Ruotsinsaamelaisen Rose-Marie Huuvan runokirja oli Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana vuonna 2001. Tekijän omiin kokemuksiin perustuva teos kertoo vakavan sairauden tuottamasta epävarmuudesta ja voimattomuuden tunteesta hoidon alkaessa. Sairaus tuo esiin myös vahvan elämänhalun ja taidon elää tätä hetkeä kuin elämä olisi ikuista. Sairauden iskiessä aika lähes pysähtyy, ja kirjoittaja alkaa käydä läpi nykyhetkeään, menneisyyttään ja muistojaan. Kylmän kumppanin runot kumpuavat paitsi ihmisen olemassaolon peruskysymyksistä myös saamelaiskulttuurista ja sen perinteistä ja muutoksista. Huuva on Kiirunassa asuva saamelainen kuvataitelija ja runoilija, jonka visuaalista voimaa tulvivista runoista on Ruotsissa moni vakavasti sairas saanut lohtua ja voimaa. Kylmä kumppani on alun perin ilmestynyt pohjoissaameksi nimellä Galbma rádna (julkaisija DAT 1999) ja myöhemmin ruotsiksi nimellä Kall kamrat. Kirjan on suomentanut kääntäjä Kaija Anttonen.