Eletään värikästä sodan jälkeistä aikaa Pohjois-Karjalan länsilaidalla, jonka kasvavassa taajamassa murrosajalle tyypillistä elämää värittää suuren kuparikaivoksen toiminta. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu sodan jälkeisessä Suomessa. Kaivoksen ja tehtaan työväkeä vaihtuu jatkuvasti. Väkijuomat toimivat monen tapahtuman katalysaattorina. Paikkakunnan virkavalta joutuu järjestyksenpidon lisäksi mukaan monenlaisiin ihmisten asioihin, välillä perheriitojen erotuomariksikin. Levottomana aikana poliisin asemaa ja roolia koetellaan ja kyseenalaistetaan, mutta myös arvostetaan. Kyläpoliisit -teoksen päähenkilöinä on puolen tusinaa eri-ikäisiä poliisimiehiä esimiehenään nimismies. Tässä joukossa romaanin kirjoittaja aloitti poliisiuransa vuonna 1945 nuorempana konstaapelina. Poliisimiesten silmin nähty ja elettyyn elämään perustuva kuvaus on uskottava ja todenmakuinen ajankuva. Kirjan tapahtumista löytyy mm. runsaasti viitteitä ja vertailukohtia 1940-luvun lopun käräjäoikeuden pöytäkirjoista. Käsillä oleva romaani on kirjoitettu 1980-luvun puolivälissä, jolloin teoksen tekijä, pitkän linjan poliisimies, oli jo jäänyt eläkkeelle Hyvinkään apulaisnimismiehen tehtävästä. Teos osoittaa, että ammattiuran alkuvaihe oli syöpynyt niin hyvin kirjoittajan mieleen, että se toimii erinomaisena pohjana kertomukselle kyläpoliisien arkipäivästä kuusikymmentä vuotta sitten.