Runotarinan innoittajana on 70-luvun Matti Rossin Leikkejä kahdelle ja Seamus Heaneyn runot muistin ja todellisuuden suhteista. Runot kertovat erään kohtaamisen alusta, kiihkosta, etääntymi- sestä ja luopumisesta. Nimettömän puhujan todellisuuden ja sanojen välisen vuorovaikutuksen hämärtyminen luo muistot ja sanat, joiden todellisuus alkaa olla tärkeämpi ja merkityksellisempi kuin ulkoinen maailma. Mies kohtaa kilpailevien merkitysten houkuttelevat muistot. Ne ovat sellaisia kuin hän haluaa, ne muokkaantuvat niin kiihkeiksi tai tavoiteltaviksi kuin voi toivoa. Kumpi maailma on oleellisempi? Nuortenkirjailijana tunnetun tekijän toinen runokokoelma.