Kuolaan (Pehmeäkantinen kirja)

  • bvseo_sdk, java_sdk, bvseo-3.2.0
  • CLOUD, getAggregateRating, 221ms
  • REVIEWS, PRODUCT
  • bvseo-msg: The resource to the URL or file is currently unavailable.;
+ / - Hover over image to Zoom
Verkkokaupassa:
15,75
Saatavuus:

Toimitusaika 3 - 14 arkipäivää

Toimitustavat:
Nouto myymälästä tai pakettiautomaatista alk. 0 €
Toimitus kotiin alk. 2,95 €
Suomi kuului Venäjän valtakuntaan 1809-1917, ja tänä aikana oli suomalaisilla tutkijoilla mahdollisuus harjoittaa kenttätyötä Venäjän maaperällä.

Koska Kuolan niemimaa rajoittuu pohjoisimpaan Suomeen, oli luonnollista, että varhain alettiin kiinnostua tuosta niemimaasta, joka siihen aikaan oli varsin huonosti tunnettu alue. Sikäli kuin selvitykseni pitävät paikkansa, oli Jacob Fellman, Suomen pohjoisimman seurakunnan, Utsjoen kirkkoherra ensimmäinen, joka toteutti matkan tehdäkseen kenttätyötä Kuolan niemimaalla. Tämä tapahtui vuonna 1820. Kuolan niemimaahan olen tässä kirjoituksessa myös lukenut Petsamon/ Petshengan alueen, joka myöhemmin tämän ajanjakson jälkeen tuli kuulumaan Suomelle 1920 lähtien 24 vuotta. Laskelmieni mukaan 73 suomalaista tiedemiestä harjoitti kenttätyötä tänä aikana tai ainakin vieraili Kuolan niemimaalla. Palattuaan kotiin useimmat heistä kirjoittivat tieteellisiä artikkeleita ja/tai matkaraportteja, jotka perustuivat tehtyyn kenttätyöhön. Tähän ryhmään kuuluu myös muutamia luterilaisia pappeja, jotka toimittivat kirkollisia palveluja Muurmannin rannikon suomalaisille. Syy siihen että otin nämäkin henkilöt ja artikkelit mukaan, on se, että he matkaraporteissaan usein kertovat suomalaisten tiedemiesten ja esim. Venäjän saamelaisten tapaamisista. Tutkijat ovat joskus kertoneet sellaisistakin saamelaisryhmistä, jotka jo kokonaan ovat hävinneet tai assimiloituneet.

Finland tilIhörde det ryska riket från 1809 till 1917 och under den perioden var det möjligt för finländska forskare att bedriva fältarbete inne i själva Ryssland. Eftersom Kolahalvön gränsar till nordligaste Finland var det naturligt att man snart riktade sina blickar mot denna dåförtiden dåligt kända halvö. Om mina utredningar stämmer så var kyrkoherden i Utsjoki, Finlands nordligaste församling, Jacob FelIman, den förste att resa till Kolahalvön för fältforskning. Detta skedde år 1820. Till Kolahalvön har jag i denna förteckning också räknat Petsamo/Petjenga-området, som efter denna period, fr.o.m. 1920 kom att tillhöra Finland under 24 år. Enligt mina uträkningar var det 73 finländska forskare, som under perioden 1820-1915 besökte och bedrev forskning på Kolahalvön. Efter hemkomsten skrev de flesta av dem vetenskapliga artiklar och/eller reserapporter, som baserade sig på fältarbetet. 1 denna förteckning ingår också några lutherska präster, som besökte sina landsmän på Murmankusten. Motiveringen till att de tas med är att deras rapporter och tidningsartiklar innehåller uppgifter om t.ex. de ryska samernas situation. I förteckningen kan man se att särskilt biologerna, zoologerna och geologerna var aktiva Kolabesökare och att många besökte området flera gånger. Eftersom jag har intresserat mig för de ryska samerna har jag särskilt sett på artiklar, som innehåller uppgifter om möten mellan dem och finländska vetenskapsmän. Dessa forskare har i flera fall beskrivit sådana samegrupper, som senare helt har försvunnit eller assimilerats.
Kun ostat verkkokaupasta:
  1. 1 Laskulla jopa 60 päivää korotonta maksuaikaa.
  2. 2 Yli 65€ ostoista toimitus veloituksetta myymälään tai pakettiautomaattiin.
  3. 3 Bonus ostoista jopa 5 %
  4. 4 Tuotteilla ilmainen palautusoikeus 14 päivän ajan.