Kaupunkisuunnitteijan hyvään lopputulokseen tähtäävät ideat ja tavoitteet eivät aina välity toteutukseen saakka; prosessi on pitkä ja monivaiheinen, ja suodattimia on monta. Onnistumisen yhteinen nimittäjä näyttäisi olevan määrätietoinen, henkilöitynyt projektinveto kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta rakennusten suunnitteluun ja toteutuksen valvontaan. Millainen prosessi tuottaa hyvää ympäristöä? Onko teollisuuden tarpeista alun perin kehittynyt laatuajattelu sovellettavissa kaupunkisuunnittelun kaltaiseen prosessiin? Tutkimuksessa tarkastellaan näitä kysymyksiä käyttämällä esimerkkinä kahta 1990-luvulla suunniteltua ja rakennettua korttelia Kuopion "Puistokaupunki Petosella". Laatuajattelu toi lisäarvoa Petosen monimutkaiseen ja pitkäkestoiseen projektiin. Lopputuloskin tyydytti suunnittelijoita ja päättäjiä. Siten voi sanoa Kuopion kaupungin saaneen tilauksensa mukaista rakennettua ympäristöä. Avaintekijät liittyivät palvelun laatuun. Oli kyse sekä ulkoisten että sisäisten asiakkaiden kokemuksista, ei vain arkkitehtonisesta ja teknisestä osaamisesta. Petosen kohdalla laadunhallintaa voi määritellä tilanteeseen ja ajankohtaan räätälöidyksi, intuitiiviseksi ja käytännönläheiseksi yhdistelmäksi TQM-tyyppistä laatujohtamista ja ISO 9000 -mallista laadunhallintaa. Yhtymäkohdat pääsuunnittelijan ja rakennuttajan yhteistyöhön ja professionalismiin ovat ilmeisiä. Laatuajattelu selkeästi henkilöityi, missä merkittävänä tekijänä oli kaupungin linjaorganisaation toimintoja koordinoimaan perustettu, 10 vuotta toiminut ns. laaturyhmä. Tutkimus toi esiin kiinnostavan vertailuasetelman. Tuotannossa laadunhallinta perustuu vaatimusten noudattamiseen, kun taas kaupunkisuunnittelussa ajattelu lähtee tavoitellusta, prosessissa vähitellen tarkentuvasta lopputuloksesta. Luovassa suunnittelussa olennainen tavoite on myös uusien, ennalta arvaamattomien mahdollisuuksien hakeminen. Olisiko nämä kaksi lähestymistapaa yhdistämällä kehitettävissä kaupunkisuunnittelun laatujohtamiseen hybridimalli, jossa myös loppuasiakkaan eli käyttäjän vaatimukset on huomioitu vuorovaikutteisesti?