Kirjan sivuilla palataan muistoissa sotien jälkeiseen aikaan, jolloin kastejuhlaan ei tilattu kakkua leipomosta, vaan vanhin veli laitettiin hankkimaan papille metsästä lintupaistia. Silloin kevätkutuinen särki oli arvokala. Kalastus näytteli muutenkin tärkeää osaa Kainuun saloseutujen ruokataloudessa. Suurimmassa osassa tarinoita liikutaan ikimetsissä. Useat kirjan tarinat pyörivät karhun ympärillä. Karhua kannatti pyytää vaikka ei saanutkaan. Karhun pesien etsiminen ja hankihiihto toivat raskaan metsätyön vastapainoksi vapautumista arjen kiireistä. Vanhat karhumiehet muistelevatkin kaiholla tuota hiihtelyn tuomaa toimintaa ja jännitystä. Martti Väisänen on tuottelias eräkirjailija. Karhujen maa on hänen seitsemäs eränovellikokoelmansa.