"Tomaatti pyörittää länsimaisia aivoja, se takaa tehokkuuden ja sen kauneus vie pahan ajatuksen päästä. Tomaatti on ehjä: ei ole kuhmuja, ei kähmyröitä, ei turhia reikiä. Se on lämpöä ja rakkautta vaativa kasvi." Gran Kanarialla talvet asuva entinen telakkajohtaja Nylen rakastaa tomaatteja, viinalla itsensä tappanutta muotoilijavaimoaan Siljaa, eikä juuri muuta. Kaikista vähiten hän pitää paratiisiin tunkevista afrikkalaissiirtolaisista, vedestä ja Siljan rakennuttamasta betonisesta uima-altaasta, jonne voi hukkua. Allasta madaltamaan lentää Mikko, entinen telakkatyöläinen ja juuri jätetty poikamies, joka haaveilee joskus suunnittelevansa maailman parhaan tuolin. Sellaisen, jossa lepää sekä sielu että takapuoli. Ja juuri sellaisen hän löytää Nylenin vierasmajasta, Siljan vanhasta ateljeesta. Kun Silja alkaa puhua Mikolle muutenkin kuin töittensä kautta, rentouttava työreissu muuttuu hypyksi tuntemattomaan, pää edellä. Riikka Ala-Harjan viides romaani on tärähtänyt kolmiodraama ja kanarianlämmin tragikomedia inhimillisistä intohimoista. Se on paitsi tekstiä myös tomaattia ja terästä. Keväällä 2009 sai ensi-iltansa Ala-Harjan romaaniin Maata meren alla perustuva samanniminen elokuva.