Tositapahtumiin sidottu fiktiivinen kertomus on koottu onnistuneesti koskettavaksi tarinaksi sotien jälkeisten ihmisten elämän pirstaleista. Uuden rauhanajan sukupolven ihmisiin ja heidän elämäänsä vaikuttaneista sota-ajan tapahtumista. Kauan vaijettu "sotasalisuus" Elisenvaaran aseman pommituksen uhrien kohtalosta. Sekä kahden perheen tuskasta, kun sodan kova koura pyöräytti elämän ja kuoleman hyrrää heidän perheidensä sota- ja evakkotaipaleella. Jaakko ja Auli olivat välirauhan ajan vastavihitty aviopari. Talvisota on päättynyt ja uusi kesä on nuorten edessä. Maailman rauhattomuus johtaa maamme uuteen sotaan ja Jaakon on taas lähdettävä "sinne jonnekin". Sodan jälkeiseen elämään oli ihmisien sopeuduttava. Kaikki asiat ei enää ollut niin kuin ennen. Sotaan lähetetyistä nuorista miehistä oli tullut raakojen kokemuksien kautta erilaisia. Toiset olivat kestäneet taistelujen paineet, mutta vakavasti vammautuneet ja kaikkensa menettäneet ihmiset joutuivat vain sopeutumaan elämäänsä. Hyväksyen sen totuuden joka heille oli kerrottu. Usein ihmisen elämässä tunnetaan voimakasta ohjausta. Kuin kohtalon sormi taluttaisi meitä lopulta oikealle tielle. Uusi sukupolvi valmistui kouluista ja he siirtyivät mukaan työelämään. Työtä oli ja parhaat käytiin värväämässä jo kotoa työhönsä. Myös Jorma valmistui ammattikoulusta sähköasentajaksi, mutta isovanhempien jättämä perintötilan hoitaminen vaatii hänet sopeutumaan pienen kirkonkylän elinympyröihin. Kirjassa kuvataan sodanjälkeisen kehityksen yksi olennainen muutos. Rautatieliikenteen kehittyminen ja kaluston muuttuminen höyrykaudesta , dieselvetureiden aikaan ja nopea rautateiden sähköistyminen. Kuvastaen koko yhteiskuntamme sotien jälkeen tapahtunutta muutoksen suuruutta. Niin kaupungistumisessa, sekä teollistumisessa, kuin maatalouden alkavassa rakennemuutoksessa.