Teoksessaan Johdatus taiteenfilosofiaan Richard Eldridge luo selkeän ja tiiviin katsauksen taiteen luonnetta ja merkitystä koskeviin filosofisiin teorioihin. Hän käsittelee taideteosten esittävyyttä, ilmaisua ja muotoa ja kytkee tarkastelunsa klassiseen ja nykyiseen filosofiaan sekä kirjallisuusteoriaan ja taidekritiikkiin. Eldridge pohtii konkreettisten esimerkkien avulla kauneutta, alkuperäisyyttä, mielikuvitusta ja jäljittelyä, taiteen vaikutusta tunteisiimme sekä kiistoja taideteosten ansioista. Hän perustelee, miksi joillain taideteoksilla voi olla pysyvää tiedollista, moraalista ja yhteiskunnallista mielenkiintoa. Johdatus taiteenfilosofiaan on helposti lähestyttävä ja korvaamaton opas opiskelijoille ja muillekin lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita ajattelun ja taiteen välisistä suhteista. Richard Eldridge on filosofian professori Swarthmore Collegessa, Pennsylvaniassa. Hän on julkaissut muun muassa teokset Beyond Representation: Philosophy and Poetic Imagination (1996), The Persistence of Romanticism (2001), Stanley Cavell (2003) ja Literature, Life, and Modernity (2008). Lainaus: Olemme sotkeutuneet meitä ympäröiviin taiteen ja kritiikin käytäntöihin; olemme epävarmoja henkilökohtaisen ja kulttuurisen kehityksen oikeasta suunnasta; tunnemme, että kaiken tämän keskellä taideteokset koskettavat meitä erityisillä mutta vaihtelevilla tavoilla; nämä teokset näyttävät vielä kehittymättömällä tavalla vihjaavan täydempään arvoon, jota ne ilmentävät vain osaksi. Keskellä olemassaolon sekasortoa voimme toivoa ymmärtävämme asiat paremmin ja pystyvämme jäsentämään kokemuksemme ja sitoumuksemme paremmin, siis syvemmin. Saatamme toivoa näkevämme taiteen monet ilmiöt "tietyssä valossa". Tämän toivon kannattelemana taiteenfilosofia voi tulla taiteen oman käytännön eräänlaiseksi naapuriksi siinä, että se yrittää luoda selvyyttä luonnolliseen pyrkimykseemme kohti sitä, mikä keskellä olemassaolon sekasortoa on hyvää; lisäksi se yrittää auttaa toteuttamaan tätä pyrkimystä. Sisällys 1 Taiteenfilosofian tilanne ja tavoitteet 2 Esittäminen, jäljittely ja muistuttaminen 3 Kauneus ja muoto 4 Ilmaisu 5 Alkuperäisyys ja kuvittelukyky 6 Taiteen ymmärtäminen 7 Taiteen tunnistaminen ja arvottaminen 8 Taide ja tunne 9 Taide ja moraali 10 Taide ja yhteiskunta: taiteen nykyisiä käytäntöjä 11 Epilogi: todistus asioista, joita ei ole nähty