Keijo Nevaranta (s.1957) on runoilija ja monitaiteilija. "Joet palaavat lähteilleen" on runoelma, matka- ja rakkauskertomus vaelluksesta pohjoiseen, nykyajasta ihmisen muinaisuuteen ja vieläkin kauemmas. Runoilijan asenne luontoon ja elämään on zeniläinen, hän on nomadi, joka ei rakenna pysyvää majaa minnekään. Runot kauhistuvat teknologiaa, generaattoreita, jotka ovat vahingoittaneet joen elämänrytmin. Unessa sanat yltyvät shamanistiseen rummutukseen ja transsiin. Mutta lopulta syvimmän itsensä runoilija löytää hiljaisuudesta ja hengityksestä, läheltä nähdyistä luonnonhavainnoista, rakkauden henkisistä elementeistä.