Lastensuojelun toimintakäytännöissä perhehoitajana toimivasta miehestä käytetään nimitystä sijaisisä. Sijaisisyyteen liittyy ammatillisia piirteitä, tehtävä perustuu toimeksiantosopimukseen ja sitä voidaan pitää kasvatuksen ja hoivan alihankintana. Tämän tutkimuksen aiheena on sijaisisyys ja erityisesti sijaisisän identiteetin rakentuminen. Tutkimuksen tehtävänä on rakentaa kuvaa sijaisisyydestä tutkimalla sitä, miten miehet itse kuvailevat toimimistaan miehenä ja isänä sijaisperheenä toimivassa perheessä, sekä niitä ilmiöitä, joiden pohjalta uusi identiteetti rakentuu ja joiden varaan se kiinnittyy. Tutkimuksessa selvitetään, millaista sijaisisän identiteettiä miehet tuottavat ryhmäkeskusteluissa, millaisissa suhteissa identiteetti rakentuu, millaisia ulottuvuuksia keskusteluissa rakentuvaan identiteettiin sisältyy ja millaisiin toimija-asemiin keskusteluissa rakentuva sijaisisän identiteetti asettuu. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on narratiivinen identiteetti. Narratiivisessa tutkimuksessa identiteetti nähdään muuttuvana ja moniulotteisena kulttuurisena prosessina. Tutkimus on tutkimusotteeltaan laadullinen ja sen tavoitteena on ymmärtää ja tulkita sijaisisäksi ryhtymiseen liittyviä ilmiöitä.