Yli puoli vuosisataa työväenliikkeen myrskyisintä historiaa aikalaisten silmin. Yli 300 henkilönimeä ja runsaasti kuvia. Tapahtumakuvauksia ammattiyhdistysliikkeen keskeisiltä näköalapaikoilta. Ammattiyhdistyshistoriaa, kuten se elettiin. Mitä olivat metallin näennäisosastot (paperiosastot) ja mihin niitä tarvittiin? Mihin katosivat Työväenliiton rahat? Oliko Kommunistien vallankaappausyritys todellinen vaiko vain kuvitelmaa? Hybridi-sodankäynti ei ole mitään uutta. Aikoinaan vain netti puuttui, muuten keinot olivat samat. Isä, Toivo Johan Kuukkanen, oli Suomen Metallityöväen liiton liittovaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja ja ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattisen vasemman laidan vahva vaikuttaja. Metallin duunareiden joukosta noussut T.J. kertoo henkilöhaastattelussaan mm. kansalaissodan tapahtumista, puutteen ajan Suomesta, sekä Työläisliiton ja Metallityöväen-liiton uudelleen perustamisesta. Pojastaan Viljo Kuukkasesta kaavailtiin Metallin Valdemar Liljeströmin kaatajaa mutta toisin kuitenkin kävi. Yhteinen taistelu kommunisteja vastaan sai Kuukkasen luopumaan SML:n nokkapaikan tavoittelusta Metalliliiton VII liittokokouksessa, liiton ja Suomen hyväksi. Kuukkasen haastattelu kertoo sodan jälkeisestä, epävakaista ajoista ja sosialidemokraattisen ammattiyhdistysliikkeen taistelusta kommunistien ammattiliittojen valtausta vastaan ja varautumisesta kommunistien mahdolliseen valtaannousuun Suomessa. Nykyisiä Venäjän vihreitä miehiä vastasi suomalainen kommunistiliike, jota Neuvostoliitto tuki ja organisoi. Viljo Kuukkanen oli Sos.Dem. Nuorisoliiton johtotehtävissä ja kertoo mm. kyseenalaisesta varainhankinnasta poliittisten nuorisojärjestöjen hyväksi. Kaikki keinot olivat kylmässä sodassa luvallisia. Hänellä oli näköalapaikka myös sotakorvausteollisuuden ajan ongelmiin SOTEVA:ssa ja oma rooli niiden ratkaisemisessa. Ammattiyhdistysliikkeen toimissaan hän näki suurten lakkojen taustat, sekä kertoo työväenliikkeen ja työnantajapuolen toiminnasta sopimusneuvotteluissa. Hän oli myös tulkitsemassa tehtyjä työehtosopimuksia työtuomioistuimessa jossa hän vaikutti ammattiyhdistysliikkeen edustajana vuosina 1962 1970. Pojanpoika Heimo Kuukkanen kertoo omia muistojaan isoisästä ja isästä, sekä lyhyestä ajasta ammattiyhdistystoiminnan parissa. Hänestä tuli myöhemmin yksityisyrittäjä ja työnantaja.