Intiimin äänet (Pehmeäkantinen kirja)

  • bvseo_sdk, java_sdk, bvseo-3.2.0
  • CLOUD, getAggregateRating, 132ms
  • REVIEWS, PRODUCT
  • bvseo-msg: The resource to the URL or file is currently unavailable.;
+ / - Hover over image to Zoom
Verkkokaupassa:
42,82
Saatavuus:

Toimitusaika 3 - 14 arkipäivää

Toimitustavat:
Nouto myymälästä tai pakettiautomaatista alk. 0 €
Toimitus kotiin alk. 2,95 €
1960-1970-lukujen julkkiksia kierrätetään ahkerasti television ja lehtien populaarissa muistelutyössä. Arkistokuvien avulla mieliin palautetaan säännöllisin väliajoin muistot "Suomen ensimmäisestä salarakkaasta" Tabe Slioorista, Kuu on vaarallinen -elokuvan seksikkäästä Liana Kaarinasta, alkoholiin sortuneesta laulajalahjakkuus Laila Kinnusesta ja tv-yleisöä keskusteluohjelma Jatkoajassa ärsyttäneestä Lenita Airistosta. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia asioita naispuolisten julkkispersoonien kautta 1960-1970-luvuilla suomalaisessa julkisuudessa käsiteltiin ja mitä julkkisjulkisuus naisille mahdollisti. Samalla nousee esiin seikkoja, joita julkkisten muistelutyössä on aktiivisesti unohdettu.

Tutkimuksen runkoaineiston muodostavat Tabe Sliooria, Liana Kaarinaa, Laila Kinnusta ja Lenita Airistoa käsittelevät jutut 1960-1970-luvuilla suosituissa ajanvietelehdissä: vuonna 1858 perustetussa miestenlehti Jallussa, vuonna 1959 perustetussa yleisaikakauslehti Hymyssä, vuonna 1962 perustetussa juorulehti Madamessa (1962-1965) ja naistenlehdissä Jaana (1962-1985) sekä Uusi Nainen (1945-). Ajanvietelehtien lisäksi tutkimusaineistoina käytetään arkistolähteitä, haastatteluja, aikalaiskirjallisuutta ja televisio-ohjelmia.

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan Tabe Slioorin Jallu- ja Madame -lehdissä 1960-luvun alussa julkaisemia "omaelämäkerrallisia muistelmia". Vähemmän tunnetun Madame-lehden jutut monipuolistavat kuvaa Tabe Slioorin julkisesta persoonasta ja julkisen toiminnan luonteesta. Toisessa osassa tarkastellaan 1960-1970-lukujen taitteeseen ajoittuvaa, intimisoitumiseksi nimettyä muutosta. Intimisoituminen merkitsi aiemmin vaiettujen asioiden ja puheenaiheiden nousemista julkisuuteen. Intimisoituminen merkitsi myös miesten ja naisten välisten ristiriitojen ja erimielisyyksien esiin nousemista. Näitä ristiriitoja kuvataan elokuvanäyttelijä Liana Kaarinaa ja laulaja Laila Kinnusta käsittelevien, Hymyssä ja Jaanassa julkaistujen lehtijuttujen kautta.

Tutkimuksen kolmannessa osassa kuvataan intimisoitumiselle rinnakkaista, asiallistumiseksi nimettyä julkisuuden puhe- ja esitystapaa. Asiallistumisen tarjosi naisille uudenlaisia asemia keskustelun osapuolina ja omia näkökantojaan edustavina toimijoina. Tärkeäksi puheenaiheeksi nousi sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Tutkimustapauksena luvussa tarkastellaan Lenita Airiston julkkispersoonaa. Airistossa henkilöityvät tasa-arvokysymykseen 1960-1970-luvuilla liittyneet jännitteet, kuten vastakkainasettelut "porvarillisen" ja "vasemmistolaisen" näkökulman välillä sekä "kaupallisen" ja "ei-kaupallisen" median välillä. Nämä vastakkainasettelut selittävät osaltaan sitä, miksi feminismi aatteena ja liikkeenä ei rantautunut Suomeen samaan aikaan kuin muihin pohjoismaihin: Suomessa vastakkaiset rintamalinjat muodostuivat miesten ja naisten sijaan erilaisia poliittisia kantoja edustavien naisten välille. Osittain juuri tämän vastakkainasettelun seurauksena naisten toimijuus suomalaisessa julkisuudessa on tähän mennessä jäänyt tunnistamatta.
Kun ostat verkkokaupasta:
  1. 1 Laskulla jopa 60 päivää korotonta maksuaikaa.
  2. 2 Yli 65€ ostoista toimitus veloituksetta myymälään tai pakettiautomaattiin.
  3. 3 Bonus ostoista jopa 5 %
  4. 4 Tuotteilla ilmainen palautusoikeus 14 päivän ajan.