HESARI ja muita runoja on Helsinki-aiheen teemoittama valikoima tekijän kymmenestä kokoelmasta esikoisesta Sukupolvi (Karisto) kokoelmaan Alkaa eilinen (Karisto). Niin kokonaisuutta kuin yksittäisiä runojakin sopii kuvaamaan Karri Kokon havainto vuodelta 1983: "Kankaanpää, kaupunkilaisrunoilija, on vaellusolio, joka paikan päälle sattuessaan lennättää käsistään mojovan runon ikivanhan barrikadin yli, sen ainoan aseen, katukiven, joka hänellä on - vakuuttavasti - hyppysissään." Ja runoilijan sanoin: "Useimmat runoni (...) sijoittuvat Helsinkiin, mistä muusta ne ikinä puhuvatkaan. Kun kuvaan Helsinkiä, kuvaan sen kautta myös itseäni." Hannu Kankaanpään Helsinkiin liittyvistä runoista on kirjoitettu myös: "Kankaanpään Helsinki ei ole turistien kuvapostikortti eikä haikean nostalgian patinoima valokuva. Kirjailija paljastaa yhteiskunnallisissa runoissaan kaupunkielämän nurjan puolen: yksinäisyyden, kylmyyden, juopot, mielenterveysongelmat, perheväkivallan, syrjäytyneet ja katuväkivallan. (...) Mutta kaiken rujouden keskellä on myös lämmön kosketuksia, valon välähdyksiä, joskus jopa arkisen onnen mahdollisuus. Runoilija Viljo Kajava kävelee runojen läpi ja tarjoaa lasillisen, raitiovainu kerää matkamiehiä ja kuljettaa heitä uusille pysäkeille, rauhanmarssit kulkevat läpi kaupungin ja rakastetun pakaroiden puolikuut hymyilevät. " (Tuija Lassila, Kirjasampo.fi) - Viljo Kajavan sanoihin myös HESARI ja muita runoja päättyy.