Ehdon sovittelusta, todistelusta, vahingonkorvauksesta (Pehmeäkantinen kirja)

  • bvseo_sdk, java_sdk, bvseo-3.2.0
  • CLOUD, getAggregateRating, 208ms
  • REVIEWS, PRODUCT
  • bvseo-msg: The resource to the URL or file is currently unavailable.;
+ / - Hover over image to Zoom
Verkkokaupassa:
42,54
Saatavuus:

Toimitusaika 3 - 14 arkipäivää

Toimitustavat:
Nouto myymälästä tai pakettiautomaatista alk. 0 €
Toimitus kotiin alk. 2,95 €
Vuonna 1995 aloitettiin oikeustieteellisessä tiedekunnassa ensimmäinen määrättyyn oikeudenalaan liittyvä julkaisusarja Teollisoikeudellisia kirjoituksia. Vuonna 2001 ilmestyi Yhteisöoikeudellisia kirjoituksia I. Sarjat ovat saaneet kohtuullisen hyvän vastaanoton, mitä osoittaa se, että niissä ilmestyy edelleen uusia osia. Tämä kirja aloittaa uuden sarjan Velvoiteoikeudellisia kirjoituksia.

Sarjan ensimmäisessä niteessä on kolme kirjoitusta, joista jokaisesta on jotakin kirjan nimessä. Professori (emeritus) Allan Huttunen on kirjoittanut sopimusehdon sovittelusta. Aihe saattaa tuntua kuluneelta. Kirjoituksessa selvitetään kuitenkin kysymystä, onko sovittelu mahdollista, kun ehto on dispositiivisen lainsäädännön mukainen tai siinä nimenomaan sallittu. Korkein oikeus näyttää katsovan, että lainsäädännössä sallituksi säädetyn ehdon sovittelu on mahdollista. Kun näin on, joutuu kummastelemaan sitä, missä menevät tuomioistuimen toimivallan rajat ja milloin astutaan lainsäätäjän toimivallan puolelle. Professori Huttunen on kirjoituksessaan toisella kannalla kuin korkein oikeus.

Kaksi muuta kirjoitusta olen laatinut professori Ari Saarnilehto. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsitellään todistustaakkaa vahingonkorvausasioissa. Lähtökohtana on Jouko Halilan kirja Todistustaakan jaosta vuodelta 1955. Sen jälkeisen oikeuskäytännön avulla on pyritty selvittämään, vieläkö Halilan ajatuksilla on merkitystä ja mitä uutta on sisällytetty todistustaakkaan.

Saarnilehdon toisessa kirjoituksessa käsitellään puhtaan varallisuusvahingon korvaamista vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n nojalla. Yleensä esiin otettu ongelma on se, milloin on erittäin painavia syitä korvauksen tuomitsemiseksi. Kirjoituksessa ongelmana on kuitenkin se, mitä mainitussa säännöksessä tarkoitetaan sillä, että vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Pitääkö rikoksen kohteen olla sama henkilö kuin vahingonkärsijän?
Kun ostat verkkokaupasta:
  1. 1 Laskulla jopa 60 päivää korotonta maksuaikaa.
  2. 2 Yli 65€ ostoista toimitus veloituksetta myymälään tai pakettiautomaattiin.
  3. 3 Bonus ostoista jopa 5 %
  4. 4 Tuotteilla ilmainen palautusoikeus 14 päivän ajan.