Wolfgang Büscher käveli yli 2500 km, 83 päivän ajan, Berliinistä Moskovaan. "Pohdin suunnitelmaani kokonaisen vuoden. Matkaa varten minulla oli paitsi todellinen myös virtuaalinen reppu, joka oli täynnä varoituksia ja kauhukertomuksia Venäjästä. Niiden opetuksena oli: Pysy kotona äläkä lähde sinne, ne tappavat sinut, ne hakkaavat sinut kuoliaaksi." Kun vaeltaa halki itäisen Euroopan yksin, ainoastaan muistiinpanovälinein aseistautuneena, repussaan vain yhdet vaihtohousut ja yksi vaihtopaita, perusteena on myös suuri vapauden- ja seikkailunkaipuu, jotka ovat houkutelleet Büscherin pois berliiniläisen kirjoituspöytänsä äärestä. Büscherin muistiinpanoja lukiessa voi käsin kosketeltavasti tuntea pitkän ja vaikean matkan rasitukset tarvitsematta kuitenkaan itse tehdä raskasta matkaa. Kukaan ei ole nykyään liiemmin kiinnostunut Itä-Euroopasta, mutta Wolfgang Büscher oli. Mikään muu suunta ei tullut hänelle kysymykseen: "Länsi on loppuun kaluttu, tuhanteen kertaan kuvailtu ja koettu. Länsi olemme me. Se on meidän elämäämme, joka kirjallisuudessa päättyy pullamössösukupolven pikkutarkkoihin kuvauksiin omista lapsuudenkokemuksistaan. Se, anteeksi nyt vain, ei kiinnosta minua." Büscher joutui matkansa aikana kohtaamaan paitsi kommunismin jälkeisen arjen myös maanosamme synkän historian. Samaa reittiä olivat jo Napoleonin sotilaat kulkeneet, kuten myös Saksan armeija, sen joukossa myös Büscherin oma isoisä, joka kuoli toisessa maailmansodassa jossakin tuntemattomassa paikassa Berliinin ja Moskovan välillä.