Kanttori muutti maaseudulle. Takana toimikunta, tiedekunta, hiippakunta. Korvissa koiran haukunta, variksen kraakunta, ravihevosen korskunta. Vaan kun ei ole toimikunnan aikataulua, saattaa kuulla hiukan aurinkokunnan laulua. Heini Kataja-Kantolan neljäs runokirja jatkaa suosittua tyyliään: Välillä viiletetään vauhdikkaasti vekaroiden kanssa. Lattialla on lattelätäkkö ja lihapulla. Siivooja on sisyfos, ja yllätysvieraat yllätetään. Urkuparvella uppoudutaan usein hengellisiin kysymyksiin unohtamatta iloa ja lämpöä. Mukana seikkailevat pellavapää, liihottelija, entinen kappalainen, metromies, neuvolantäti ja moni muu tuttu. Elämä opettaa: Maan päällä saa ja vähän pitääkin liihotella.