Asianajajan näkökulma lainkäyttöön (Pehmeäkantinen kirja)

  • bvseo_sdk, java_sdk, bvseo-3.2.0
  • CLOUD, getContent, 114ms
  • REVIEWS, PRODUCT
  • bvseo-msg: The resource to the URL or file is currently unavailable.;
+ / - Hover over image to Zoom
Verkkokaupassa:
47,39

Maksa erissä alk. 5,00 € / kk

Saatavuus:

Toimitusaika 3 - 14 arkipäivää

Toimitustavat:
Nouto myymälästä alk. 0 €
Nouto pakettiautomaatista alk. 0 €
Toimitus kotiin alk. 4,95 €
OTL Matti Kunnas osoittaa väitöskirjassaan, että vakuuttavien argumenttien esittäminen vaatii asianajajalta taitoa ennakoida vastapuolen ja tuomioistuimen laintulkintaa.

Jo Aristoteleen aikoinaan analysoima retoriikka eli puhetaito liittyy kiinteästi asianajajan harjoittamaan oikeussalipuheeseen. Kokenut asianajaja voi asiaargumentein saada tuomarin vakuuttuneeksi esittämänsä kannan oikeellisuudesta, jolloin jutun ratkaisu on asianajajan päämiehen edun mukainen.

Väitöskirjatutkimus Asianajajan näkökulma lainkäyttöön perustuu yhtäältä oikeus-teoreettiseen ja filosofiseen kirjallisuuteen, toisaalta tekijän pitkäaikaiseen asianajokokemukseen, joka on liitetty oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kantoihin.

Tutkimuksessa asianajajan näkökulmaa on tarkasteltu Robert Alexyn ja Jaakko Jonkan kehittämän oikeusperiaatteiden punnintamallin ("Jaakko Jonkan punnintamalli asianajajaoikeudessa"), oikeutta koskevien totuusteorioiden ("Totuus ja hyväksyttävyys asianajajan tiedonintressissä"), Alf Rossin tuomarinideologian ("Onko asianajajan näkökulma oikeuteen Alf Rossin ennusteteorian mukainen") ja Ronald Dworkinin oikeuden ja moraalin yhtenevyyttä korostavan näkökulman kautta (Ronald Dworkinin haaste asianajajalle). Teemat yhteen sitovana tekijänä on filosofisen argumentaatioteorian esittämä oikeudenmukaisuusvaatimus.

Asianajajan oikeudelliseen näkökulmaan sovellettuna Alexyn ja Jonkan oikeusperiaatteiden punnintamalli tarkoittaa sitä, että perinteisen asianajaja - päämies -suhteen rinnalle tarkasteluun tulee ottaa myös asianajajan suhde jutun vastapuoleen ja tuomioistuimeen. Asianajajan suhde vastapuoleen ilmenee esimerkiksi kieltona antaa tälle jutun käsittelyn aikana virheellisiä tietoja, ja asianajajan suhde tuomioistuimeen ilmenee vaatimuksena pysyä totuudessa päämiehen puolesta annettavan informaation suhteen. Tutkimuksessa intressien välistä punnintasuhdetta sovelletaan asianajajia velvoittavan Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden sisällä.

Alf Rossin tuomarinideologia tarkoittaa tuomarien yhteisesti hyväksymää laintulkinta- ja oikeuslähdeoppia. Tämän ennustaminen on asianajajalle avuksi, kun hän selvittää vallitsevaa ratkaisutoimintaa. Asianajajan näkökulma asiaan on toisenlainen kuin oikeutta tutkivalla tiedemiehellä. Asianajaja ajaa asiakkaansa asioita. Tällöin oikeutta koskevat totuusteoriat ovat sisäänrakennettuina asianajajan oikeussalipuheeseen. Tähän sisältyy myös Ronald Dworkinin esittämä vaatimus tuomareille toteuttaa oikeutta reilulla tavalla siten, että moraali on oikeuden viimeinen mitta.

Asianajajan taito on yhdistää oikeussalipuheessa edellä olevat elementit vakuuttaviksi argumenteiksi.

Kun ostat verkkokaupasta:

  1. 1 Laskulla jopa 60 päivää korotonta maksuaikaa.
  2. 2 Bonus ostoista jopa 5 %
  3. 3 Lisäksi S-Etukortti Visalla 0,5 % maksutapaetua.
  4. 4 Yli 100€ tilauksille ilmainen toimitus Postin pakettiautomaattiin.
  5. 5 Tuotteilla ilmainen palautusoikeus 14 päivän ajan.