Levy-yhtiöiden laatimat sopimukset sisältävät usein ehtoja, joilla artisti osallistuu levy-yhtiön kuluriskiin artistin rojaltista tehtävien vähennysten kautta. Levy-yhtiö ei yleensä maksa artistille palkkaa levyn tekemiseen ja markkinointiin panostetusta työstä. Lopputuloksena onkin, ettei artisti välttämättä saa äänitemyynnistä mitään korvausta. Suomen voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella, tai se voidaan jättää kokonaan ottamatta huomioon. Tutkimuksessa on aloittelevien artistien ja Suomessa toimivien levy-yhtiöiden välisistä levytyssopimuksista poimittujen esimerkkien avulla selvitetty, täyttävätkö levytyssopimusten rojaltiehdot sovittelun edellytykset. Tutkimuksessa on päädytty siihen, että levytyssopimusten sisältö ja sopimusten ulkopuoliset seikat puoltavat usein sopimusehtojen sovittelua. Levytyssopimusten rojaltiehtojen sovittelusta ei Suomessa ole oikeuskäytäntöä. Suomen tekijänoikeuslaki ei myöskään sisällä yleistä sääntelyä tekijänoikeuden luovutussopimusten kohtuullisuudesta. Tutkimukseen otetussa vertailumaassa Saksassa tekijänoikeuslaissa edellytetään, että tekijälle ja esittävälle taiteilijalle maksetaan kohtuullinen korvaus tekijänoikeuksien siirtämisestä sopimuksella. Tutkimuksessa esitetään, että Suomen tekijänoikeuslakia on uudistettava heikomman osapuolen suojan vahvistamiseksi. Tekijälle ja esittävälle taiteilijalle on taattava kohtuullinen korvaus tekijänoikeuksien luovuttamisesta sopimuksella. Toimivan tekijänoikeusjärjestelmän on turvattava ammattimaiset taiteen tekemisen edellytykset kaikilla luovan työn alueilla.