Raamatun Jumala on antava Jumala. Rohkaistessaan korinttilaisia antamaan Paavali kirjoittaa: Antakoon kukin, niin kuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta, ( vuoden 1938 suomennos ). Jumala itse antoi, niin kuin hänen sydämensä vaati. Hänen rakkauden täyttämä sydämensä vaati antamaan kaiken meidän tähtemme. Jumalan lapsi jakaa eteenpäin siitä sisäisestä ilosta, josta hän on päässyt armota osalliseksi. Rovasti Hannu Päivänsalo puhuu oivaltavasti asiasta, jota moni mielellään kiertää vaivautuneena. Rahan antaminen Jumalan valtakunnan työhön koetaan usein ahdistavana. Mutta entäpä jos antaminen ei olekaan pakon sanelemaan, vaan etuoikeus, johon Jumala on kätkenyt mittaamattomia siunauksia? Entä jos antaminen ei perustukaan velvollisuuteen vaan rakkauteen, armoon ja evankeliumiin?