Vieraan ympäristön ja ohikiitävien tunnelmien tallentaminen hoituu monelta nykymatkaajalta hätäisesti päänähtävyydet katsastamalla. Näin ei käy Leif Salmenille, joka tarttuu esseekokoelmassaan Alas Akropoliilta sekä omien että muiden matkojen synnyttämiin tilanteisiin ja tuntemuksiin. Matkat Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa sekä lukuisat kirjailijat ja ajattelijat Montaignesta Musiliin ovat lähtökohta Salmenin teoksessa, joka ilmestyy samaan aikaan ruotsiksi Söderströmsin kustantamana. Esseet luotaavat eurooppalaisen kulttuurin ilmentymiä, sen syntyjuuria ja kietoutumista politiikan, filosofian ja eri uskontojen totuuksiin. Astuminen alas Akropoliilta Ateenan vilkkaille kaduille on yhtä kuin astuminen aatteiden jäykistä raameista niitä toteuttavaan yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Antiikin kukkuloilta laskeutuminen tarkoittaa myös länsimaista ajattelua rakentavien mallien arviointia ja rohkeutta tehdä omia tulkintoja. Salmen kirjoittaa ärhäkästi ja osoittaa, miten kapeakatseisesti olemme suhtautuneet kulttuurihistoriaamme, puhumattakaan vieraiden kulttuurien arvostuksesta. Salmenin esseet on syytä lukea juuri nyt, kun on ajankohtaisempaa kuin koskaan pohtia kulttuurimme kohtaamisia ja sulautumisia toisten kulttuurien kanssa. Rikkaiden maiden asenne köyhiin, islamin, kristinuskon ja muiden uskontojen väliset suhteet, nationalismin nousu ja kadonneen henkisyyden etsintä ovat Salmenin käsittelyssä samaan aikaan älyllisiä ja intohimoisia aiheita, joita ei saa sivuuttaa.