Yliopistot ovat akateemisia yhteisöjä, joissa tehdään luovaa tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Tiede, tutkimus ja opetus yliopistossa ovat vapaita, niitä ei voi suitsia tai kahlita, mutta niitä voi ohjata, kannustaa ja sparrata. Hyvä akateeminen johtaja koordinoi yhteistyötä, rakentaa innovatiivista työyhteisöä ja luo näin edellytykset tutkimuksen ja opetuksen menestykselle. Esimerkit perinteisistä organisaatiomalleista - kuten armeija, liikeyritykset ja julkiset virastot - sopivat huonosti yliopiston kaltaisen asiantuntijayhteisön johtamisen haasteisiin. Tässä teoksessa Helsingin yliopistossa erilaisissa johtamistehtävissä toimivat akateemiset johtajat jakavat omaa kokemustietoaan johtamisesta, niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin, sattumuksia ja oivalluksia matkan varrelta. Kyse on siis mentoroivista subjektiivisista esseistä, jotka välittävät jatkuvasti uusiutuvalle akateemisten johtajien joukolle näkemyksiä ja hyväksi havaittuja käytänteitä yliopiston, tiedekuntien, laitosten ja niissä toimivien tutkimusryhmien johtamisesta.