Mikael Niemen tuorein nuortenkirja ei taatusti muistuta mitään aiemmin nähtyä, vaikka se käsitteleekin 16-vuotiaan pojan maailmantuskaa. Työn alla ovat kovan luokan kysymykset: elääkö harmaata elämää ja olla nolla (niin kuin aikuiset)? Eikö olisi parempi olla reilusti miinus? Miten saisi vihreäsilmäisen tytön huomion? Pitääkö syödä lihaa? Pitääkö ylipäänsä syödä? Kannattaako ylipäänsä elää? Poika lukee Sartrea, kirjoittaa runoja ja elää kolme elämää kuolematta kertaakaan. Mutta on myös kavereita, jotka ottavat elämän ja kuoleman kysymykset paljon kirjaimellisemmin ja ovat valmiita ryhtymään äärimmäisiin tekoihin. Niemen tavaramerkki on naseva, kursailematon ilmaisu ja musta huumori. Taitavasti rytmitetty tarina pitää otteessaan, ja jatkuvasti yllätyksiä tarjoileva kieli vie mukanaan myös aikuisen lukijan. Niemi kuvaa nuoruuden koko tunnemyrskyn sievistelemättä ja selittelemättä. Tuloksena on tarina, joka on hillittömän hauska, herkkä ja herättävä, mutta myös kauhea, kuvottava ja kova. Kirja sopii parhaiten yli 15-vuotiaille.