Mikko Rimminen on mestarillinen sanaseppä, jonka käsissä kieli on notkeaa muovailuvahaa. Hänen kaksi runokokoelmaansa Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja (2000) ja Sumusta pulppuavat mustat autot (2003) esittelivät kirjailijan, jonka teoksissa musta huumori ja lämmin humanismi kulkevat sulassa sovussa. Rimmisen runot kääntävät älykkäästi ja iloisesti ympäri vanhoja sanontoja ja tuoreuttavat niitä tähän päivään.